Jopa kolme viidestä Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyrityksestä
kertoo, että kiertotalous on osa heidän liiketoimintaansa. Kiertotalous on osa
erityisesti suurten yritysten toimintaa: peräti 89 % yli 10 miljoonan
liikevaihdon yrityksistä toteuttaa oman arvionsa mukaan kiertotaloutta.
Suurimmat yritykset myös käyttävät muiden sivuvirtoja ja myyvät omia
sivuvirtojaan selvästi pienempiä yrityksiä enemmän.
Haastattelututkimuksen 200 Varsinais-Suomen ja Satakunnan
teollisuusyritykselle toteutti helmikuun 2019 aikana Taloustutkimus.
Haastattelututkimuksen tilaaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous
ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke.
Tutkimuksessa kysyttiin lisäksi muun muassa kiertotaloudesta
osana yrityksen imagoa sekä oman yrityksen ja oman toimialan tulevaisuuden
kasvua. Lisäksi tutkimus kartoitti yritysten tarvitsemaa tukea kiertotalouden
käynnistämiseksi tai lisäämiseksi.
- Suuret yritykset ovat tutkimuksen mukaan erittäin
aktiivisia kiertotaloudessa. Niiden tarpeet kiertotalouteen ovat selvästi
erilaiset kuin pk-yritysten. Tutkimuksen tuloksista voi päätellä, että isoille
yrityksille kiertotalous on jo osa arkea, sanoo erityisasiantuntija Olli Hakala
Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Moni kokee hyödyn yritysimagolle
Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää
luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi: tuotteet
suunnitellaan niin, että jätteen synty minimoidaan ja kaikki materiaalit
pystytään käyttämään uudelleen – tuotetta huoltamalla, uudistamalla sekä
lopulta purkamalla osiin ja osat uudelleen hyödyntämällä. Kiertotaloudessa
tärkeää on materiaalien kierto: yhden yrityksen jäte on toisen raaka-aine.
Arvoa ei luoda neitseellisiä raaka-aineita käyttämällä vaan tuotteiden elinikää
pidentämällä sekä siirtymällä omistamisesta käyttömaksuihin.
Neljä viidestä yrityksestä kokee, että kiertotalous osana
liiketoimintaa toisi imagohyötyjä. Samaan aikaan imagohyödyn ei kuitenkaan nähdä
muuttuvan kassavirraksi, sillä toimialan tai oman yrityksen liiketoiminnan
kasvuun kiertotalouden myötä uskoo vain kolmannes vastaajista.
- Kiertotalous nähdään selvästi toimintana, joka nostaa
yrityksen imagoa. Hieman ristiriitaisesti sen ei uskota vaikuttavan
kassavirtaan, mutta tässäkin on selkeä jako isoihin ja pieniin toimijoihin -
suurista yrityksistä lähes kolme neljäsosaa uskoo kiertotalouden voivan tuoda
liiketoiminnan kasvua, Hakala toteaa.
Sivuvirtoja myydään ahkerasti
Yritysten on helpompaa myydä omia sivuvirtojaan ulospäin
kuin hyödyntää muiden tuottamia itse. Jopa puolet yrityksistä myy omia jätteitä
tai sivuvirtojaan, kun taas muiden toimijoiden jätteitä tai sivuvirtoja
hyödyntää vain yksi viidestä.
- Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että muutamat
toimijat erikoistuvat jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseen, sillä useampi
myy näitä kuin ostaa. Kiertotalous vaatii osaamista, investointeja ja
teknologiaa, joten toimintaan erikoistuneet yritykset ovat looginen lopputulos,
Hakala arvioi.
Muun muassa ajan ja resurssien puute ovat esteitä omien
jätteiden tai sivuvirtojen myynnille. Sen sijaan muiden toimijoiden jätteitä ja
sivuvirtoja ei hyödynnetä esimerkiksi saatavuuden tai laadun vuoksi. Toisaalta
niiden hyödyntäminen saattaa myös vaatia alkuinvestointeja.
Yritykset ovat jatkossakin valmiimpia myymään omia
jätteitään ja sivuvirtojaan kuin hyödyntämään muiden toimijoiden tuottamia.
Jopa puolet yrityksistä kertoo tarvitsevansa tietoa jätteiden ja sivuvirtojen
vastaanottajista tai ostajista, kun samalla vain 38 prosenttia haluaisi lisää
tietoa niiden käyttömahdollisuuksista.
Verot ja verkostoituminen
Yritysten arvion mukaan heille tarpeellisinta tukea
kiertotalousliiketoiminnan käynnistämiseksi tai lisäämiseksi olisi
verohyödyistä (38 %), verkostoitumisesta muiden yritysten ja toimijoiden kanssa
(36 %) sekä henkilökotaisesta neuvonnasta (31 %). Erityisesti yritykset, joille
kiertotalous on jo osa liiketoimintaa, pitävät verkostoitumista tarpeellisena.
- Tutkimuksen tulokset kertovat, että suuri osa yrityksistä
tuntee kiertotalouden mahdollisuudet, mutta varsinkin pienissä yrityksissä
muutos vaatii panostuksia ja asiaan perehtymistä. On hyvä, että verohyötyjen
ohella myös verkostoitumista pidetään tärkeänä. Usein yritykset painivat
samanlaisten ongelmien kanssa ja kokemusten jakaminen on usein ensimmäinen
askel uudenlaisen toiminnan aloittamiseen, Hakala sanoo.
Maakuntien erot
Tutkimukseen haastateltiin 130 yritystä Varsinais-Suomesta
ja 70 Satakunnasta. Maakuntien väliset erot mahtuvat pääosin virhemarginaalin
sisään ja muuten eroja selittää osaltaan se, että haastatellut
satakuntalaisyritykset olivat keskimäärin varsinaissuomalaisia suurempia.
Satakunnan yritykset muun muassa ovat varsinassuomalaisia
useammin sitä mieltä, että jätteen määrää on mahdollista vähentää tai toimittaa
tehokkaammin hyödynnettäväksi (52 - 44 %) ja että kiertotalous voi tuoda
yrityksen liiketoiminnalle kasvua (41 - 27 %). Satakunnassa toivotuin tuen
muoto on verkostoituminen, Varsinais-Suomessa verohyödyt.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja
materiaalitehokkuus maakunnassa -hankkeessa edistetään kiertotaloutta
Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Hankkeessa kartoitetaan kiertotalouden
nykytilaa ja edistetään kiertotalouden uusien toimintamallien käyttöönottoa.
Hanke on Ympäristöministeriön rahoittama.
Linkit:
Kommentit
Lähetä kommentti