Siirry pääsisältöön

Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan hanke lyhyesti



Hyödyntämällä alueen yhdyskuntajätteen ja muiden jätejakeiden jatkojalostusta voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa. Hankkeen aikana selvitetään erilaisia mahdollisuuksia ja toteutustapoja uuden modernin liiketoiminnan synnyttämiseen, hyödyntämään niin Rauman alueen kuin koko Satakunnan jätevirtoja. Tiettyjen jätejakeiden osalta synnytettävä palvelu on hyödynnettävissä Satakunnan maakuntaa laajemmallakin alueella, tarjoten alueellisia hyötyjä Raumalle.



Hankkeen aikana selvitetään ne jätevirtakokonaisuudet ja niiden sisältämät fraktiot, joiden varaan voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa. Hankkeen päätyttyä on valmius jatkaa päätöksentekovaiheeseen uusien toimintamallien käyttöönotosta alueella ja uuden liiketoiminnan synnyttämisestä tutkittujen jätevirtojen hyötykäytön pohjalle. Hankkeessa on tavoitteena synnyttää valmis ehdotus liiketoimintamalliksi, jolla valmisteltua liiketoimintaa voidaan käynnistää.

Hankkeen toimenpiteet on jaettu yhdeksään toisiaan tukevaan ja täydentävään toimenpidekokonaisuuteen. Näiden avulla kartoitetaan nykytilanne sekä luodaan toimintamalli ja suunnitelma jatkon toteutukselle. Näitä toimenpiteitä ovat mm. jätevirtojen määrien ja sisältöjen määrittely, jätejakeiden erottelun toteutuksen ja tarvittavien laiteinvestointien kartoitus sekä niiden jatkojalostusmahdollisuuksien kartoitus ja jätejakeiden hyödyntämisen kannattavuuslaskelmat.

Hankkeen tuloksena on lyhyellä aikavälillä ratkaisumalleja jätteiden parempaan hyödyntämiseen. Hankkeen avulla voidaan käynnistää sarja asioita jotka johtavat alueellisen toiminnan aloittamiseen jätteiden käsittelyn kehittämiseksi. Pidemmällä aikavälillä hankkeesta seuraa positiivisia vaikutuksia materiaalien paremman hyödyntämisen kautta,jolloin myös alueen päästöt vähenevät. Hankkeen tuotosten avulla voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa, joka tarjoaa alueelle uusia työpaikkoja ja uutta toimeliaisuutta. Myös hankkeen avulla synnytettävän yritystoiminnan tuoma imagohyöty on merkittävä.
Hanke synnyttää uusia ekoinnovaatiota, edistää alueen kiertotalousosaamista ja kehittää yhteistyömalleja julkisen sektorin ja eri toimialoilta olevien yritysten välille. Hanke osaltaan toteuttaa myös Rauman HINKU-tavoitteita (HINKU = hiilineutraalit kunnat).

Projekti on voimassa 1.4. 2018-30.10.2019. 

Rahoittajina: Satakuntaliitto (EAKR), Rauman kaupunki ja Eurajoen kunta

Projektipäällikkö DI Jaana Suksi p. 0444036301 jaana.suksi@rauma.fi

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vaasan Renergie puisto tulossa

TUORE TUTKIMUS: PK-YRITYKSET TARVITSET TUKEA KIERTOTALOUTEEN, ISOILLE SE ON JO OSA ARKEA

Jopa kolme viidestä Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyrityksestä kertoo, että kiertotalous on osa heidän liiketoimintaansa. Kiertotalous on osa erityisesti suurten yritysten toimintaa: peräti 89 % yli 10 miljoonan liikevaihdon yrityksistä toteuttaa oman arvionsa mukaan kiertotaloutta. Suurimmat yritykset myös käyttävät muiden sivuvirtoja ja myyvät omia sivuvirtojaan selvästi pienempiä yrityksiä enemmän. Haastattelututkimuksen 200 Varsinais-Suomen ja Satakunnan teollisuusyritykselle toteutti helmikuun 2019 aikana Taloustutkimus. Haastattelututkimuksen tilaaja oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kiertotalous ja materiaalitehokkuus maakunnassa -hanke. Tutkimuksessa kysyttiin lisäksi muun muassa kiertotaloudesta osana yrityksen imagoa sekä oman yrityksen ja oman toimialan tulevaisuuden kasvua. Lisäksi tutkimus kartoitti yritysten tarvitsemaa tukea kiertotalouden käynnistämiseksi tai lisäämiseksi. - Suuret yritykset ovat tutkimuksen mukaan erittäin aktiivisia kiertotaloudes...

Waste to Energy Plant- Filborna KVV1 /Öresundkraft-vierailumme massapolttolaitoksella Ruotsissa

Perjantaina 14.12.2018 vierailimme Helsingborgin modernissa  jätteenpolttolaitoksessa.  Filborna  KVV1 /Öresundkraft on yksi 34 jätteenpolttilaitoksesta Ruotsissa. Tuottaa kaukolämpöä ⅔ (450 GWh/vuosi) ja sähköä ⅓  (125 GWh/v). Ottaa vastaa sekä yhdyskuntajätettä, NCR:ltä että teollisuusjätettä suhteessa 40% /60%. Viikossa tulee noin 50 kuormaa jätettä.  200 000 t lajiteltua jätettä vuodessa kapasiteetti. Polttoainetta tulee 22,5t/h , kuonaa 30 000t/v ja lentotuhkia 7500 t/v sekä nestemäistä kaasukondensaattia 60 000 m3/v. Britanniasta tulee merkittävä määrä jätettä, koska siellä ei ole kaukolämpöverkkoja. Rahaa tulee porttimaksuista (n. 450kruunua/t) sekä sähkön, että kaukolämmön myynnistä.     Laitoshankkeen tausta Maantäyttö kiellettiin Ruotsissa 2002. Paikallinen jäte kuljetettiin muihin laitoksiin. Silloinen alueen lämpölaitos oli 30 vuotta vanha. Haluttiin turvata Helsinborgin lämmön ja sähkön tuotanto tulevaisuudessa. Uusi...